Hiihtosauvan kahva ja remmi ratkaisevat, kulkeeko työntövoima käsistä sauvaan vai valuuko se hukkaan ranteiden kiertymiseen ja puristamiseen. Tämä artikkeli on kuntohiihtäjälle, retkihiihtäjälle ja tavoitteelliselle harrastajalle, jonka kädet väsyvät, kämmenet puutuvat tai sauvatyöntö tuntuu tehottomalta. Kun kahvan ja remmin toiminnan ymmärtää, sama lihastyö antaa enemmän vauhtia ja kyynärvarret jaksavat pidemmälle.
Moni etsii apua jäykkiin sauvoihin tai kalliimpaan hiilikuituun, vaikka ongelma on usein pienemmässä osassa. Väärin säädetty remmi pilaa hyvänkin sauvan, ja hyvin istuva remmi tekee edullisesta lasikuitusauvasta yllättävän toimivan.
Miten voima siirtyy remmin kautta sauvaan
Maastohiihdossa sauvaa ei työnnetä kämmenellä vaan remmillä. Remmi kulkee ranteen ympäri ja peukalohangan alta niin, että työntövaiheessa käden kanta painaa remmiä ja remmi vetää kahvaa alaspäin. Sormet vain ohjaavat.
Tasatyönnössä tämä korostuu. Kun vartalo kaatuu eteen ja paino laskeutuu sauvoille, voima kulkee olkapäistä kyynärvarren kautta suoraan remmiin. Jos käsi puristaa kahvaa koko ajan, kyynärvarren lihakset jäykistyvät, verenkierto heikkenee ja sormet kylmenevät jo -10 asteen pakkasessa.
Työnnön lopussa käsi aukeaa ja sauva heilahtaa taakse remmin varassa. Hyvä remmi tuo sauvan takaisin käteen ilman, että sitä tarvitsee etsiä. Juuri tämä palautusvaihe erottaa toimivan remmin huonosti istuvasta.
Yleinen myytti: tiukka ote tuo voimaa
Sitkeä uskomus on, että sauvasta pitää puristaa kunnolla, jotta työntö olisi tehokas. Asia on toisin päin. Puristava ote kuluttaa energiaa lihaksiin, jotka eivät tuota eteenpäin vievää voimaa lainkaan.
Hyvät hiihtäjät pitävät kahvasta niin löysästi, että sauvan voisi melkein irrottaa kädestä. Suomalaisen kilpahiihdon tasatyöntöperinne – Mika Myllylän voimahiihdosta Iivo Niskasen pitkiin tasatyöntöosuuksiin – perustuu rentoon käteen ja tarkasti säädettyyn remmiin, ei puristusvoimaan.
Poikkeus löytyy retkihiihdosta. Upottavassa hangessa ja jyrkissä alamäissä sauvaa käytetään tasapainon hakemiseen ja jarrutukseen, jolloin tiukempi ote on perusteltu. Moni retkihiihtäjä pitää siksi remmin löysempänä tai jättää sen kokonaan käyttämättä.
Kahvan materiaali ja muoto
Kahvoja on kolmea päätyyppiä. Korkkikahva on lämmin, imee vähän kosteutta ja tuntuu kädessä luonnolliselta myös kovalla pakkasella. Vaahtomuovikahva (EVA) on kevyt, pehmeä ja tavallinen kunto- ja retkisauvoissa. Kova muovikahva löytyy edullisimmista sauvoista ja lasten hiihtosauvoista; se kestää kolhuja, mutta on kylmä ja liukas hikisellä hanskalla.
Muodolla on yhtä paljon merkitystä kuin materiaalilla. Kilpasauvojen kahvat ovat ohuita ja eteenpäin kallistettuja, jotta työntö alkaa aikaisin ja kahva ei paina kämmentä. Retkisauvoissa kahva on paksumpi ja usein pidempi, jolloin otetta voi siirtää alemmas ylämäessä.
Ohut kilpakahva ei sovi isokätiselle, joka hiihtää paksuilla lapasilla. Silloin kahva katoaa käteen ja ote kääntyy helposti puristukseksi.
Hiihtosauvan kahva ja remmi – järjestelmät ja hinnat
Remmijärjestelmät jakautuvat kahteen ryhmään. Perinteinen säädettävä nauharemmi kiinnittyy kahvaan pysyvästi, ja se löytyy perustason sauvoista, joiden hinta on noin 30-70 €. Sitä säädetään soljella tai tarranauhalla.
Irrotettavat klipsiremmit ovat yleistyneet kunto- ja kilpatasolla. Esimerkiksi Lekin Trigger Shark -järjestelmässä remmi napsahtaa kahvaan ja irtoaa painikkeesta, ja Swixillä, One Waylla ja Exelillä on omat vastaavat ratkaisunsa. Irrotettavalla remmillä on kaksi etua: sen saa käteen jo ennen sauvaan tarttumista, ja kaatumisessa remmi irtoaa eikä väännä rannetta. Tällaiset sauvat maksavat yleensä 80-250 €.
Kilpatasolla remmit ovat anatomisia, kokoon valittavia (S-XL) ja pehmustettuja peukalohangan kohdalta. Erillisiä rannehihnoja myydään noin 20-60 €:n hintaan, ja remmin vaihto voi pelastaa muuten ehjät sauvat. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, että remmi sopii juuri omaan kahvamalliin, sillä eri valmistajien järjestelmät eivät ole keskenään yhteensopivia.
Remmin säätö askel askeleelta
Ammattilainen säätää remmin aina niillä hanskoilla, joilla hiihtää. Ohut kilpahanska ja paksu retkilapanen vaativat täysin eri säädön, mistä lisää artikkelissa hiihtohanskat ja -lapaset eri tyyleihin.
- Pujota käsi remmiin alhaaltapäin, niin että remmi jää ranteen ja kämmenselän ympärille.
- Laske käsi alas ja ota kahvasta ote siten, että remmi kulkee peukalon ja etusormen välistä.
- Kiristä remmiä, kunnes käden kanta lepää remmin varassa ja kahva on kämmenen keskellä.
- Testaa avaamalla sormet – sauvan pitää jäädä roikkumaan kämmenen alle eikä luiskahtaa ranteeseen.
- Hiihdä 10-15 minuuttia ja tarkista säätö, sillä nauha venyy ja hanska painuu.
Liian löysä remmi pakottaa käden puristamaan. Liian kireä taas hiertää ranteen luuta ja estää käden avautumisen työnnön lopussa.
Yleisimmät virheet kahvan ja remmin kanssa
Tavallisin virhe on käden pujottaminen remmiin ylhäältä, kuten laskettelusauvaan. Silloin remmi ei kanna lainkaan työntöä, vaan kaikki voima menee sormien kautta. Laskettelu ja maastohiihto ovat eri lajeja välineineen, ja rinnesauvat kuuluvat laskettelukauppoihin – niitä ei kannata käyttää ladulla.
Toinen virhe on remmin säätäminen syksyllä kaupassa paljain käsin ja sen unohtaminen. Tammikuun pakkasessa paksun lapasen kanssa remmi on yhtäkkiä liian kireä, ja hiihtäjä alkaa kantaa sauvaa pelkillä sormilla.
Kolmas virhe on kuluneen remmin sietäminen. Kun nauha on venynyt ja pehmuste painunut, sauva heiluu kädessä ja työntö alkaa myöhässä. Rossignolin, Fischerin tai Madshuksen setissä tulleet perussauvat voi usein päivittää pelkällä remmin vaihdolla.
Käytännön esimerkki ladulta
Tyypillinen tilanne: kuntohiihtäjä hiihtää Paloheinän tai Kaukajärven valaistulla ladulla tunnin lenkin vapaalla tyylillä ja huomaa, että kyynärvarret jumittuvat jo puolivälissä ja sormet kylmenevät. Hän harkitsee uusia, jäykempiä sauvoja.
Ensin kannattaa katsoa remmiä. Usein se on niin löysä, että hiihtäjä on tottunut puristamaan kahvaa koko lenkin ajan. Kiristys noin sentillä ja tietoinen käden avaaminen työnnön lopussa riittävät monesti siihen, että kädet jaksavat ja sormet pysyvät lämpiminä. Lisää sauvojen kokonaisuudesta kertoo artikkeli suksisauvojen valinnasta.
UKK
Voiko sauvoihin vaihtaa paremman remmin?
Voi, jos kahva on irrotettava tai remmi kiinnittyy ruuvilla tai nastalla. Klipsijärjestelmissä remmin pitää olla samaa valmistajan järjestelmää kuin kahva. Kiinteäkahvaisissa perussauvoissa kahvan vaihto onnistuu kuumentamalla, mutta työ kannattaa teettää hiihtokaupassa.
Kumpi on parempi, korkki- vai vaahtomuovikahva?
Korkki on lämpimämpi ja kestävämpi pitkällä aikavälillä, ja siksi sitä suositaan kunto- ja kilpasauvoissa. Vaahtomuovi on kevyempi ja pehmeämpi, ja se sopii hyvin retki- ja harrastekäyttöön. Kovassa pakkasessa ero tuntuu selvimmin paljain käsin tai ohuilla hanskoilla.
Pitääkö lapsen hiihtosauvoissa olla remmi?
Pienillä aloittelijoilla, noin 3-6-vuotiailla, remmitön tai hyvin kevyt remmi on turvallisempi, koska kaatumisia tulee paljon. Kun lapsi alkaa hiihtää vuorohiihtoa ja tasatyöntöä, oikein säädetty remmi auttaa oppimaan oikean työntötekniikan.
Viimeinen vinkki ennen ladulle lähtöä
Hiihtosauvan kahva ja remmi kannattaa tarkistaa joka syksy ennen ensilumia ja aina, kun hanskat vaihtuvat. Rento käsi, kantava remmi ja omaan hiihtotapaan sopiva kahva tuovat enemmän hyötyä kuin moni kalliimpi päivitys. Jos remmin säätäminen tuntuu hankalalta, kokeile sitä hiihtokaupassa omilla hiihtohanskoilla – viiden minuutin sovitus voi muuttaa koko talven hiihtotuntuman.