Mogulihiihto ja yksipotkuinen luistelu sekoitetaan usein, vaikka ne kuuluvat kokonaan eri lajeihin. Tämä artikkeli selvittää mogulihiihdon ja yksipotkuisen luistelun erot vapaan tyylin hiihtoa aloittavalle kuntoilijalle ja vanhemmalle, joka ihmettelee, miksi lapsen hiihtokoulussa puhutaan ”mogrenista”. Kun ero on selvä, tiedät, mitä tekniikkaa ladulla kannattaa harjoitella ja mistä liikkeestä välineet ostetaan.
Mogulihiihto on kumparelaskua rinteessä
Mogulihiihto eli kumparelasku on freestylehiihdon laji. Siinä lasketaan jyrkkää, tiheästi kumpareista rinnettä, ja matkalla tehdään kaksi hyppyä. Tuomarit arvostelevat käännöstekniikan ja hypyt, ja lisäksi pisteisiin vaikuttaa laskuaika. Suomella on lajissa vahvat perinteet: Janne Lahtela voitti olympiakultaa Salt Lake Cityssä vuonna 2002.
Kalustona ovat laskettelumonot, alppisiteet ja suhteellisen kapeat, joustavat mogulisukset. Ne ostetaan laskettelukaupasta, samoin kuin lumilautailuvälineet. Hiihtokaupan valikoima rakentuu maastohiihdon ympärille, ja maastohiihto tapahtuu ladulla tasamaalla ja loivissa mäissä, ei rinteessä.
Yksipotkuinen luistelu on vapaan tyylin nopein vaihde
Yksipotkuinen luistelu on vapaan tyylin eli luisteluhiihdon perustekniikka. Hiihtäjä tekee tasatyönnön jokaisella jalan potkulla. Rytmi menee näin: sauvat ja potku vasemmalle, sauvat ja potku oikealle. Joka potkun välissä liu’utaan pitkään yhden suksen varassa.
Tekniikka toimii parhaiten tasaisella ja loivissa ylämäissä silloin, kun vauhtia on jo valmiiksi. Se vaatii tasapainoa, keskivartalon hallintaa ja tarkkaa ajoitusta. Kokenut valmentaja katsoo ensin, pystyykö hiihtäjä seisomaan liukuvan suksen päällä lantio eteen työnnettynä. Jos se ei onnistu, yksipotkuinen muuttuu nopeasti kuluttavaksi huitomiseksi.
Luisteluhiihdon ”vaihteistossa” on kolme muutakin tekniikkaa. Kaksipotkuisessa luistelussa tasatyöntö tehdään joka toisella potkulla. Toispuoleinen on jyrkkien nousujen tekniikka, jossa sauvat työntävät aina saman jalan potkulla epäsymmetrisesti. Sauvatonta luistelua käytetään alamäissä ja tasapainoharjoituksissa.
Myytti: moguli, mogren ja mogulihiihto ovat sama asia
Sekaannus syntyy nimistä. Kaksipotkuista luistelua kutsutaan ladulla usein mogreniksi ruotsalaisen hiihtäjän Torgny Mogrenin mukaan. Kun termi kulkee suusta suuhun, siitä tulee helposti ”moguli”, ja hakukoneeseen kirjoitetaan ”mogulihiihto”. Hakutulokset vievät silloin kumparelaskuun, jolla ei ole mitään tekemistä hiihtoladun kanssa.
Toinen sitkeä myytti on, että yksipotkuinen olisi aina nopein vaihtoehto. Pehmeällä, upottavalla ladulla tai vastatuulessa kaksipotkuinen on usein taloudellisempi, koska jalkojen ja käsien työ jakautuu tasaisemmin. Kilpahiihtäjätkin vaihtavat tekniikkaa kymmeniä kertoja 10 kilometrin aikana. Paras vaihde riippuu maastosta ja voimista, ei siitä, mikä näyttää ladulla hienoimmalta.
Välineet yksipotkuiseen luisteluun
Luistelusukset valitaan yleensä noin 10-15 cm hiihtäjän pituutta pidemmiksi. Ratkaisevampaa on kuitenkin jäykkyys suhteessa painoon. Liian jäykkä suksi ei painu kunnolla latuun, jolloin liuku jää lyhyeksi ja suksi tuntuu levottomalta. Liian pehmeä suksi taas jarruttaa, koska sen keskiosa laahaa lunta. Perustason luistelusukset maksavat noin 200-300 €, kuntohiihtäjän mallit 300-500 € ja kilpatason sukset Fischeriltä, Atomicilta, Salomonilta, Madshusilta tai Rossignolilta 600-900 €. Lisää tietoa saat artikkelista vapaan tyylin sukset ja luisteluhiihdon välineet.
Luistelumonossa on korkea, tukeva varsi, joka pitää nilkan hallinnassa pitkässä yhden jalan liu’ussa. Siteen on sovittava monon pohjaan: NNN, Prolink ja Turnamic toimivat keskenään, mutta vanha SNS-profiili ei sovi niihin.
Sauvat ovat yksipotkuisessa poikkeuksellisen tärkeät, koska niillä työnnetään joka potkulla. Hyvä nyrkkisääntö on 88-90 % hiihtäjän pituudesta. Esimerkiksi 180-senttinen hiihtäjä käyttää 160-162,5 cm sauvoja. Klassisen hiihdon sauvat ovat noin 83-85 % pituudesta, joten ne ovat luisteluun liian lyhyet. Lasikuitusauvat maksavat 30-60 € ja hiilikuitusauvat 80-250 €. Painoero tuntuu juuri yksipotkuisessa, koska sauvoja heilautetaan eteen satoja kertoja tunnissa. Pituuden ja remmien valinnasta kerrotaan tarkemmin artikkelissa suksisauvojen valinta.
Näin opettelet yksipotkuisen luistelun
Tekniikka kannattaa rakentaa paloina. Varhainen syyslumilatu marraskuussa esimerkiksi Vuokatissa, Rukalla tai Levillä on tähän hyvä paikka, samoin tasainen pätkä Helsingin Paloheinässä tai Tampereen Kaupissa, kun lunta riittää.
1. Luistele ilman sauvoja tasaisella ja pidä jokaista liukua 2-3 sekuntia.
2. Lisää tasatyöntö niin, että sauvat osuvat lumeen samalla hetkellä kun paino siirtyy uudelle suksella.
3. Pidä lantio korkealla ja nenä, polvi ja varvas samalla pystylinjalla.
4. Hiihdä 50-100 metrin vetoja, ja palaa kaksipotkuiseen heti, kun rytmi hajoaa.
5. Siirry loiviin ylämäkiin vasta, kun tasainen sujuu rennosti.
Perusasennosta ja tasatyönnöstä on hyötyä ennen kuin luisteluun lisätään vauhtia, ja niistä kerrotaan artikkelissa hiihtotekniikan perusteet aloittajalle. Myös hiihtoseurojen aikuisten tekniikkakurssit käyvät yksipotkuisen läpi yleensä 1-2 harjoituskerran aikana.
Yleisimmät virheet yksipotkuisessa luistelussa
Yleisin virhe on liian lyhyet sauvat. Kun hiihtäjä luistelee perinteisen tyylin sauvoilla, tasatyöntö jää lyhyeksi ja selkä pyöristyy. Seuraava ylämäki tuntuu silloin kohtuuttoman raskaalta.
Toinen virhe on kiire. Potku tehdään ennen kuin edellinen liuku on käytetty loppuun, ja rytmi kiihtyy, kunnes hiihtäjä hengästyy jo ensimmäisellä kilometrillä. Ammattilainen laskee ensin liu’un pituuden ja vasta sitten potkujen tiheyden.
Kolmas virhe liittyy välineisiin. Kevyt hiihtäjä ostaa käytetyt kilpasukset, jotka on mitoitettu 85-kiloiselle. Sukset eivät koskaan painu latuun, ja hiihtäjä luulee vian olevan tekniikassa. Kannattaa myös muistaa, että fluorivoiteet on kielletty FIS:n kilpailuissa kaudesta 2023-2024 lähtien. Kuntohiihdossakin on siirrytty fluorivapaisiin luistovoiteisiin, eivätkä vanhat fluoripurkit kuulu enää voitelupöydälle.
UKK
Voiko mogulisuksilla hiihtää ladulla?
Ei voi. Mogulisuksissa on alppisiteet, joissa kantapää on kiinni, eikä niillä pysty potkimaan tai liukumaan latu-urassa. Maastohiihtoon tarvitaan kantapäästä vapaa side, kuten NNN, Prolink tai Turnamic.
Kuinka pitkillä sauvoilla yksipotkuista luistellaan?
Sauvojen pituus on noin 88-90 % hiihtäjän pituudesta. Sauvan pitäisi ylettyä suunnilleen suun ja nenän korkeudelle. Kilpahiihtäjät valitsevat haarukan pidemmästä päästä, aloittelijat lyhyemmästä.
Kannattaako aloittelijan opetella yksipotkuinen ensimmäisenä?
Yleensä ei. Sauvaton luistelu ja kaksipotkuinen rakentavat ensin tasapainon ja rytmin. Yksipotkuinen tulee mukaan, kun hiihtäjä pystyy liukumaan yhdellä suksella vakaasti 2-3 sekuntia.
Latu vai rinne – oikea laji, oikea kauppa
Mogulihiihto kuuluu rinteeseen ja laskettelukauppaan. Yksipotkuinen luistelu kuuluu latuun ja hiihtokauppaan. Kun haet ladulla tekniikkaa, joka tuottaa tasaisella eniten vauhtia, tarkoitat yksipotkuista. Kun valmentaja puhuu mogrenista, hän tarkoittaa kaksipotkuista. Hyvä kauden aloitus on mitoituttaa sauvat oikeiksi hiihtokaupassa ja hiihtää ensimmäiset vedot ilman sauvoja.