Sauvan sompa ja kärki vaikuttavat hiihtoon enemmän kuin moni kuntohiihtäjä arvaa, ja juuri niissä tapahtuu tärkein osa sauvan ja lumen välisestä kosketuksesta. Jos sauva lipsuu jäisellä ladulla tai uppoaa pehmeään lumeen syvälle, syy löytyy yleensä sauvan alapäästä eikä varresta. Tämä artikkeli kertoo, millainen sompa ja kärki sopivat kovalle ja millainen pehmeälle ladulle. Lisäksi käydään läpi, milloin osat kannattaa vaihtaa ja miten se tehdään itse.
Mitä sompa ja kärki tekevät hiihtosauvassa
Kärki on sauvan alimmainen osa, ja yleensä se on kovametallia. Sen tehtävä on purra lumeen tai jäähän niin, että työntövoima siirtyy suoraan eteenpäin. Sompa on kärjen yläpuolella oleva lautanen, joka estää sauvaa uppoamasta liian syvälle.
Nämä kaksi osaa tekevät eri asioita. Kärki ratkaisee sen, pysyykö sauva paikallaan kovalla pohjalla. Sompa taas ratkaisee, kantaako lumi sauvaa pehmeällä pohjalla. Kun ne valitaan oikein, tasatyönnön voima menee eteenpäin eikä hukkaan lipsumiseen tai uppoamiseen.
Maastohiihtosauvan sompa on aivan eri osa kuin laskettelusauvan pyöreä lautanen. Laskettelu- ja lumilautailuvälineet myydään laskettelukaupoissa. Maastohiihtosauvat on suunniteltu tasamaalle, loiviin mäkiin ja ladun pohjaan.
Sauvan sompa kovalla ladulla – pieni, kevyt ja asymmetrinen
Koneella hoidettu ja yöpakkasessa kovettunut latu kantaa sauvaa hyvin. Esimerkkejä ovat tammikuun pakkaskeli Helsingin Keskuspuistossa tai Ruka ja Vuokatti marraskuussa, kun ladut on tehty tykkilumesta. Silloin iso sompa on pelkkää ylimääräistä painoa sauvan päässä.
Kilpa- ja kuntosauvoissa käytetään pientä epäsymmetristä sompaa, jota kutsutaan usein kanankoiveksi tai ankanjalaksi. Se on muotoiltu niin, että se ei osu ladun reunaan vapaan tyylin luistelussa ja irtoaa lumesta nopeasti työnnön lopussa. Swixin, Exelin ja Lekin kilpasauvoissa pieni sompa on vakiovarusteena, ja yksi vaihtopari maksaa tavallisesti 8-20 €.
Pieni sompa tuntuu kevyeltä. Kun sauvaa heilauttaa eteen noin 30-50 kertaa minuutissa, pienikin painoero kärjessä tuntuu olkapäissä kymmenen kilometrin jälkeen.
Pehmeä latu ja upottava lumi – kun sompa saa olla isompi
Pehmeällä pohjalla tilanne on päinvastainen. Tällaisia ovat tuore lumisade, huonosti tamppautunut kuntopolun latu tai maaliskuun suojakeli Kuopiossa. Pieni sompa uppoaa 10-15 senttiä, ja käsi joutuu nostamaan sauvaa joka työnnön jälkeen ylös lumesta.
Kuntohiihtäjä pärjää pehmeällä ladulla pyöreällä tai hieman leveämmällä sompalla, jonka halkaisija on noin 6-8 cm. Retkihiihdossa ja ladun ulkopuolella käytetään 10-12 cm:n somppia tai vielä isompia. Niistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa pitkät retkihiihtosauvat lumessa. Lapin tunturiretkillä iso sompa on välttämätön, koska pieni sompa ei kanna irtolumessa lainkaan.
Moni ei huomaa, että sompa vaikuttaa myös rytmiin. Kun sauva uppoaa syvälle, työntö alkaa myöhässä ja koko liike muuttuu raskaaksi.
Kärjen kunto ratkaisee jäisellä pohjalla
Kovametallikärjen on tarkoitus olla terävä. Asfaltti, kivet ja sorainen ladun reuna kuluttavat sitä vähitellen, ja kun kärki pyöristyy, sauva alkaa luistaa jäisellä pohjalla. Tämä näkyy erityisesti Etelä-Suomessa, jossa sulamis- ja jäätymiskierrot tekevät ladusta usein lasimaisen.
Kokenut hiihtäjä tarkistaa kärjen kynnellä. Jos kärki raapii kynnen pintaa, se on kunnossa. Jos se liukuu kynnen päältä, kärki on tylsä. Kevyesti kuluneen kärjen voi teroittaa timanttiviilalla, mutta pahasti kulunut kärki tai koko sompa-kärkiyksikkö kannattaa vaihtaa. Vaihto maksaa yleensä 10-25 €.
Kärjen kulma vaikuttaa myös. Hyvässä kärjessä terä osoittaa hieman taaksepäin, jolloin se pureutuu lumeen työnnön alussa ja irtoaa siististi lopussa. Jos kärki on suoraan alaspäin, se toimii kovalla jäällä huonommin.
Myytti: iso sompa tukee aina paremmin
Yleinen käsitys on, että isompi sompa antaa aina enemmän tukea ja on siksi varma valinta kaikille keleille. Kovalla ladulla asia on toisin. Iso sompa ottaa kiinni ladun reunaan, kääntää sauvan kulmaa työnnön aikana ja tuo painoa kohtaan, jossa sitä vähiten tarvitaan.
Kovalla pohjalla tuen tekee kärki eikä sompa. Kun latu on jäinen, sompa ei edes osu lumeen kunnolla, koska kärki pysähtyy pintaan. Iso sompa auttaa ainoastaan silloin, kun lumi on niin pehmeää, että sauva todella uppoaa.
Myytti pätee yhdessä tapauksessa. Jos hiihtää samalla parilla sekä kovalla ladulla että metsäreiteillä, keskikokoinen pyöreä sompa on järkevä kompromissi. Se ei ole kummassakaan paras, mutta toimii molemmissa.
Sompien vaihto askel askeleelta
Useimmissa sauvoissa sompa vaihtuu kotona. Ensin kannattaa kuitenkin tarkistaa, millaiseen kiinnitykseen ja varren halkaisijaan sauva on tehty. Valmistajien mitoitukset eivät aina sovi toisiinsa, eikä Lekin sompa välttämättä mene Swixin sauvaan. Sommat on hyvä valita sauvan mallin mukaan.
- Lämmitä vanha sompa kuumassa vedessä tai varovasti kuumailmapuhaltimella noin minuutin ajan.
- Kierrä ja vedä sompaa irti tasaisesti, ei nykäisten.
- Puhdista varren pää vanhasta liimasta tai muovinjäänteistä.
- Lämmitä uusi sompa ja paina se paikalleen niin, että kärki osoittaa taaksepäin.
- Anna jäähtyä vähintään tunnin ajan ennen kuin hiihdät.
Hiilikuitusauvaa ei saa kuumentaa avotulella, koska kuidut vaurioituvat jo noin 120 asteessa. Jos tilanne epäilyttää, hiihtokauppa tekee vaihdon yleensä muutamassa minuutissa.
Yleisimmät virheet sompien ja kärkien kanssa
Retkisompa kuntoladulla. Moni hiihtäjä ostaa sauvat, joissa on iso pyöreä sompa, ja hiihtää niillä koko talven koneella hoidetulla ladulla. Työntö tuntuu raskaalta eikä hiihtäjä tiedä miksi.
Asfaltilla kävely sauvojen kanssa. Parkkipaikalta latu-uralle käveltäessä kärki tylsyy muutamassa sekunnissa. Kärkisuojat maksavat muutaman euron ja säästävät kärjen koko kaudeksi.
Väärä sompa kilpailuun. Salpausselän tai Finlandia-hiihdon kaltaisissa tapahtumissa pito voi muuttua aamupäivän aikana. Kokenut kilpailija pakkaa mukaan toisen sompaparin. Pehmeä kevätlatu kestää harvoin pientä kilpasompaa koko matkaa.
Sauvan pituus ja materiaali vaikuttavat yhtä lailla. Niistä kerrotaan lisää artikkelissa suksisauvojen valinta.
UKK
Voiko samoilla sauvoilla käyttää eri sompia eri keleillä?
Kyllä voi, jos sauvan kiinnitys sallii vaihdon. Kiinnitys pitää kuitenkin tarkistaa ensin. Monessa kuntosauvassa sompa on liimattu tai lämpökiinnitetty, jolloin sen vaihtaminen kesken kauden on hankalaa. Joissakin malleissa on pikavaihtoon sopiva kierre- tai napsautuskiinnitys.
Kuinka usein sauvan kärki pitää vaihtaa?
Tavallinen kuntohiihtäjä, joka hiihtää 300-500 km talvessa, pärjää samalla kärjellä yleensä 2-4 kautta. Jos latu on usein sorainen tai jäinen, kärki voi kulua jo yhdessä kaudessa.
Tarvitseeko lapsi erityisen sompan?
Lasten sauvoissa on yleensä keskikokoinen pyöreä sompa, ja se sopii hyvin. Lapsi hiihtää usein ladun ulkopuolella ja pehmeässä lumessa, joten pieni kilpasompa ei ole lapselle järkevä valinta.
Sompa ja kärki kelin mukaan – lopuksi
Kovalla ladulla pieni epäsymmetrinen sompa ja terävä kovametallikärki toimivat parhaiten. Pehmeällä pohjalla sompa saa olla isompi, ja retkihiihdossa sen pitää olla selvästi isompi. Kärjen kunnon voi tarkistaa kynnellä ennen jokaista kautta, ja kärkisuojat säästävät sitä kävellessä. Jos hiihdät koko talven sekä tykkilumiladuilla että metsäreiteillä, osta toinen sompapari valmiiksi, niin sauva sopii kelin mukaan alle viidessä minuutissa.